keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Tuleeko pukki





Esiteini-iässä (ja sen kyllä huomaa) oleva poika yllätti minut eräänä päivänä kysymyksellä - Tuleeko pukki?


Meillä ei olla koskaan varsinaisesti puhuttu pojalle joulupukista totena. Kukaan lähipiiristämme ei ole yhtenäkään jouluna sonnustautunut tekopartaan ja punaisiin vaatteisiin, emmekä ole yhtenäkään jouluna repäisseet lähikaupan ilmoitustaululta tuntemattoman sedän numeroa. Joululahjoista olemme aina puhuneet avoimesti ja perinteenä onkin ollut laittaa ne yhdet lahjat, jotka meidän perheessä jokainen saa, kuusen alle odottamaan aattoaamua, jolloin ne avaamme.


Ei meillä ole kyllä joulupukkia ja joulun taikaa kiellettykään, enemmän jätetty lapsen itsensä päätettäväksi, mihin uskoo. Täytyy tunnustaa, että välillä olemme kyllä ihmetelleet ääneen aattona automatkalla muutaman kilometrin säteellä näkemiämme kolmea joulupukkia, joista yksi kävelee, toinen kulkee autolla toiseen suuntaan ja kolmas vastakkaiseen suuntaan - mutta huumorilla kuinkas muutenkaan.


Koko joulupukki-juttu meidän perheessä on mennyt hirmuisen omalla painollaan. Ei sitä ole taidettu pojan ollessa pieni edes miettiä, mikä linja sitä nyt asian suhteen otettaisiin ja tulisiko pukki vai ei. Ehkä suhtautuminen on ollut luonnollista jatkumoa ajatukseen kirkosta ja kasteesta, siitä, että poika saa itse päättää mihin uskoo ja tahtooko isona kuulua kirkkoon tai johonkin muuhun uskonnolliseen yhteisöön tai olla kuulumatta. Valmiita vastauksia ei tarvitse olla, ei tarvitse olla totuuksia, mutta asioita ei tarvitse myöskään kieltää. Ehkä me ollaan agnostikkoja myös joulupukin suhteen.


Esitin pojan pukintulokysymykseen vastakysymyksen - No tuleekohan se? Keskustelu jatkui pojan pohtimalla huonoa käytöstään ja minun paikkaillessa, että kyllä hän ihan kiltti on ollut. Joskus pitäisi vaan kuunnella äitiä paremmin ja toimia reippaammin.


Meillä joulun aika kuluu rauhallisin merkein (ellei nyt puhelin soi tässä muutaman päivän ennen joulua ja lisää lapsia satu tulemaan taloon). Joulustressistä ei tänäkään vuonna tietoa ja lahjahommat tänäkin vuonna hoidettu hyvissä ajoin. Läheiset saavat joulupaketeista itse kutomiani ekologisia tiskirättejä ja erilaisia itse valmistettuja sokerittomia (kuinkas muutenkaan) jouluherkkuja sekä itse valmistettuja ekologisia ihonhoitotuotteita. Teini saa tulevaan omaan kotiinsa keittiötarvikkeita, mies tarvitsemansa partatrimmerin ja poika uuden puhelimen vanhan rikkinäisen puhelimen tilalle.


Aion syödä taas kilokaupalla itse tehtyä rosollia ja olen päättänyt poiketa viisi kuukautta kestäneestä sokerittomasta elämästä syömällä joulun aikaa ainakin yhden suklaakonvehdin.


Näihin tunnelmiin kiitän teitä kaikkia kuluneena vuonna lähettämistänne kauniista kommenteista, sähköposteista ja mukana elämisestä. Toivotan sinulle ja läheisillesi lämpöistä, rauhallista ja stressitöntä joulun aikaa tulipa pukki tai ei.



XOXO 
Ilona






4 kommenttia:

  1. Oikein ihanan ihanaa joulua teille! Oma blogiaika on jäänyt kuvaushommien ym.keskellä ihan minimiin, mutta jos millonka tänne kerkeän niin aina ensimmäisenä kurkkaan tänne - tää on vaan niin rentomeininkiblogi, jonka parissa viihtyy :) Itse tuli testailtua joulutressin sietokykyä eilen, kun ajelin kaupunkiin jouluostoksille ( aina ajoissa..öööh ) ja huomasi ostoslistan jääneen kotiin. En viitsinyt ajella 50km lappusen takia, joten aika ulkomuistista mentiin. Oli kyllä uskomattoman rento reissu, ei voinut kun himmailla hitaasti pitkin kaupan käytäviä, kun joutui ihan tosissaan miettimään mitä lapussa mahtoi lukea :) Varmaan nauratti muita, kun seisoskelin hyllyjen välissä silmät kiinni ja yritin lukea ostoslistaa sieluni syövereistä :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa ♡

      Uh, siellä on vähän pidemmät välimatkat..joo olis jäänyt multakin kauppalappu hakematta. Tosin olisi jäänyt varmaan myös puolet ostoksista tekemättä. Mä oon huomannut, että mulla on joku ihmeen varhaisiän dementia juurikin ostosten suhteen. Kotona on pakko tehdä kauppalappu. Ensiksi unohdan kauppalapun kotiin ja toiseksi en kaupassa keksi kuolemaksenikaan, mitä siihen lappuun olin kirjoittanut. Sitten haahuilen kaupan käytävillä ihan hoomoilasena ja unohdan ostaa kaiken tärkeän :D

      Poista

Kiitos!