maanantai 26. lokakuuta 2015

Kriisistä kriisiin









Edellinen lainalapsi on saateltu pois ja seuraava jo muuttanut taloon. Pikkuruiset vauvanvaatteet niin odottivat valmiiksi viikattuina kaapissa uutta käyttäjää ja minä malttamattomana odotin, että pääsisin lepertelemään jollekin minityypille tuituitui ja nuuskuttelemaan tuoreen vauvan tuoksua.


Mies yrittää aina kovasti tiputella minua alas vaaleanpunaisista lainavauvakuumehöyryistä - Miten sä hullu haluat vapaaehtoisesti pilata yöunesi? Miten sä niitä vauvoja aina vaan haluaisit, kun nehän on hullun vaikeita? Sanokoon mitä sanoo, olen parantumaton vauvanarkkari (suomenna: voisin hoitaa lainavauvoja vaikka aina ja koko ajan. Ja tui tui vielä päälle.)


Niin soi kuitenkin eräänä päivänä puhelin pullan leivonnan tiimellyksessä. Vielä samana iltana meille tupsahti Frozen-prinsessa. Tiiätkö on pinkkii, glitterii ja Frozenii.


Aina jaksan hämmästellä sitä, kuinka nopeasti kriisissä tulevat lapset omaksuvat olon ja elon uudessa perheessä. Kuinka sana koti voi saada uusia merkityksiä muutamassa päivässä, kuinka uni voi tulla niin nopeasti illalla ja kuinka täpäkästi omat mielipiteet osataan ja uskalletaan uusille aikuisille kertoa. Urheita tyyppejä.





Ilona





17 kommenttia:

  1. Meni kylmät väreet. Huikeita ovat nuo pienet arjen soturit. Ja te, kun heitä hoidatte.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen tässä huomannut, että mitä enemmän lapsia, sitä leppoisampaa meno on. Kun on oma, lainat ja kaikkien kaverit talossa, on meno letkeää ja kaikilla hauskaa. Ja mikä parasta, mä saan leipoa pullia :D

      Poista
  2. <3 Tsemppiä teille uuteen alkuun.

    Mä aina jaksan hämmästellä näitä lukiessani, että miten ihminen on sopeutuvainen. Ihana oot, kun oot noin ovet avoinna.

    VastaaPoista
  3. Ei oo Frozenin voittanutta. ;) Pääset kiinni prinsessaelämään. Meillä se on viety astetta pidemmälle. Mitä värikkäämpi, kuviollisempi ja oudompi yhdistelmä niin sitä parempi. Pihalla saa kulkea noissa silmiin sattuvissa yhdistelmissä, mutta kouluun en anna mennä noin villeissä vaatteissa.

    T. Okm

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon niin outsider. En ole nähnyt koko leffaa!

      Poista
  4. Hei!
    Palautettuani massiivisen koulutyön, irtisanouduttuani ja ladattuani läppärin tulin pitkästä aikaa tänne! Ja voi hitto miten paljon kommentoitavaa, mutta pyrin ranskalaisin viivoin suorittamaan höpinäni minimalistisesti:
    - Tuli hirveä himo banoffeeseen ja tomaattimozzarellaleipiin ja aion syödä niitä tällä viikolla (ja ehkä taas päästä eroon addiktiosta kirpeisiin irtokarkkeihin).
    - Nauroin vaaleanpunaiselle sisustukselle, olen itse kanavoinut jotain mitä mies psykologisoi pettymykseksi tyttömyyteen (en allekirjoita) haalimalla kaikkea vaaleanpunaista (ja vähän mintunvihreää) vaatetta.
    - Luin minimalismilistaa, vähän ahdistuin, onneksi enemmän innostuin (etenkin kun pitäisi pakata 78 neliötä romua viiden neliön varastokoppiin) ja olin tyytyväinen, että tänään tyhjensin molemmat lääkekaapit vanhoista mömmöistä ja vein ne apteekkiin.
    - Tulin taas hyvälle mielelle, muistin että tämä on yksi lempiblogejani ja täällä tulee inspiraatiota ja iloa, pitäisi tulla useammin!

    Milla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt tää on Milla kuule jotain niin outoa. Blogitelepatiaa. En tiedä nimittäin mistä, mutta jostain tulit tänään mieleeni. Niin että meinasin ihan lähestyä sua sähköpostitse ja kysellä kuulumisia ja tarkistaa, ettei maa ole nielaissut sua (lopullisesti).

      Pähkinänkuoressa: sua on kaivattu.

      Poista
  5. Urhea olet sinäkin! Ihana että maailmassa on vielä tuollaisia ihmisiä. Tällaisista jutuista tulee hyvälle tuulelle, saa hymyilemään, kaikkien niiden ikävien medialööppien keskellä. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi satun nauttimaan työstäni..
      Eipä tätä muuten viitsisi tehdäkään :)

      Kiitos kauniista sanoista.

      Poista
  6. Urheita pieniä ihmisiä ja te myös! Eikös ole mahtava päästä uusiin maailmoihin Frozenin ja pinkin muodossa. Auta armias sitä päivää, kun ei ole valittavana sitä pinkkiä vaihtoehtoa ja mikään muu ei kelpaa..

    terv. neljän pinkkiin kallellaan olevan pikkutytön äiti

    ps. Eilen jo yritin puhelimella kommentoida. Eipä onnistunut. Ihan kamala robotintunnistussysteemi tuli, jota en pystynyt ohittaa enkä vastata oikein. Tarkistatko systeemit asetuksissa, kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On aivan ihanaa, että elämä on näin monipuolista ja kaikki lapset ovat erilaisia. Tykätään kyllä tosi paljon tästä uudesta typykästä.

      Voi ei. Hmm.. mikähän robotti iskenyt, tarkistin asetukset ja ei pitäisi olla mitään sanavahvistuksia käytössä. Jos satut tämän lukemaan, niin voisitko vielä koittaa uudelleen kommentointia kännykällä..
      Yritän selvittää asiaa, mikäli ongelma jatkuu.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  7. Aina vähän surullista, mutta nyt kyllä naurattaaki! Ihana Frozen ja pullantuoksu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitähän se elämä on, aina ei voi voittaa eivätkä kaikki voi voittaa.
      Siksi on hyvä leipoa vaikka pullia.

      Poista
  8. Ah, oon ihan lääpälläni vauvoihin <3 Haluisin pari. Monta.Mies ei taida olla vielä valmis. Kohta on. Vaan henkilökohtasessa elämässä (siis blogin ulkopuolella) elämä on tällähetkellä aika rankkaa ( kiitos erään..), joten ei taida vauvat vielä kuvioihin mahtua...No kohan näistä ylämäistä selvitään niin.. :) Tsemii sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä niin ottaisin lainavauvakaksoset jos tarjottais :D

      Näinhän se on, aikansa kaikelle ja kaikki ajallaan, eli voimia teille tähän hetkeen ja toivotaan lisää vauvoja seuraavaan hetkeen kun aika on oikea.

      Poista

Kiitos!